Ne on vietit, jotka jyllää

Tuli taas päivää käynnistellessä pohdittua syntyjä syviä: ihmisellä ja muilla nisäkkäillä on pääkopassa synnynnäiset rakenteet eloonjäämiseen ja lajin säilymiseen.

Eloonjäämiseen liittyviin rakenteisiin kuuluu ylivireys, taistelu, pako, jähmettyminen, totaalinen alistuminen ja toipuminen.

Lajin säilymiseen liittyviä rakenteita ovat mm. kiintymys, leikki, ympäristön tutkiminen, suvunjatkaminen, energian säätely ja huolenpitäminen muista.

Ihmisen pitkästä keräily- ja luola-ajasta (kun sapelihammastiikeri vaani kotiluolan aukolla) on seurannut vietti- ja evoluutiomielessä se, että naisilla painottuu lajin säilyminen kun taas miehillä painottuu eloonjääminen. Lauman hengissäpysymisen ja lisääntymisen kannalta työnjako oli järkevää. Ihmisen evoluutio etenee omaa maltillista vauhtiaan.

Terveys- ja liikuntamielessä vaikuttaa silta, että nykyisin naiset pystyvät toimimaan ja toteuttamaan itseään miehiä huomattavasti tehokkaammin. Tuhannen euron kysymys on, miten nykymiesten luontaisen viettipohjan ja liikunnallisen elämäntavan yhteensopivuus paranisi (kun se sapelihammastiikerikään ei ole enää omaa laumaa uhkaamassa). Osalla on homma erittäin hyvin hanskassa, osa jättää fyysisen tekemisen vähemmälle ja toteuttaa viettipohjaansa lähinnä mentaalipuolella :(

Paras motivointijuttu

Liikunnalliseen elämäntapaan voi motivoitua monella eri tavalla. Parhaan jutun kuulin kesällä Uimastadikan saunanlauteilla.

Keski-ikäinen, timmissä kunnossa oleva kuntouimari kertoi kokemuksistaan. Lekuri oli todennut hänelle, että miehillä yleisin syy veren testosteronin alentuneeseen pitoisuuteen on lihavuus. Samoin alkoholin runsas käyttö madaltaa veren testosteronitasoja.

Kaveri oli ottanut itseään niskasta kiinni. Liikunnan lisääminen ja laihdutus palauttivat testosteronitason normaaliksi. Ja makuuhuoneen puolella vaimokin kuulemma kiittelee. Eikä pelkästään sen vuoksi, ettei vaimon tarvitse enää kärsiä armottomasta kuorsauksesta…

Liikunnallisen elämäntavan lähteillä

Aluksi kannattaa funtsia, mitä liikunnallisella elämäntavalla oikein tarkoitetaan. Kai kyseessä on erinäinen joukko terveyttä edistävien tekojen ja käyttäytymisen muotoja. Mukaan pitää laskea myös riittävä lepo ja uni, terveelliset ruokailutottumukset ja nautintoaineiden maltillinen käyttö.

Mikä sitten edistää tai ehkäisee liikunnallisen elämäntavan omaksumista ja noudattamista?  Ainakin kaksi tekijää vaikuttaa asiaan: mahdollisuudet liikunnallisen elämäntavan noudattamiseen ja sitten se ehkä kaikkein olennaisin juttu. Yksilön oma valinta.

Terveysliikunnan ei pitäisi olla nykyisin mahdollisuuksista kiinni. Enemmän haasteita on siinä, että yksilö tekisi oikean valinnan liikunnallisesta elämäntavastaan. Kaikenlaista infoa ja suosituksia pukataan joka tuutista, mutta mikä loppujen lopuksi motivoi pistämään itsemme kuntoon?

”Mistä tiedän, voinks mä hyvin?”

Tällaista yksi hyvä kaverini minulta yhtenä päivänä kysyi. Niin, kai se hyvinvointi on fiilisasia. On positiivisella mielellä, olo on virkeä ja uni maistuu hyvin. Paljon on kyse aistimuksista, joista kukin meistä yksilökohtaisesti kokee.

On olemassa myös konkreettisia mittareita, joilla on suora yhteys hyvinvointiin. Kaksi perusmittaria ovat vyötärönympärys ja painoindeksi. Vyötärönympärys miehillä alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm. Painoindeksitaulukot (BMI) löytyy netistä. Näistä meidän tavallisten kaduntallaajien on hyvä aloittaa. Ihan selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet omaan kuntoiluun ja kuntoremonttiin (enkä tarkoita nyt mitään erikoisurheilijoita).

Stadi kamppailee lihavuutta vastaan

Hesarissa oli tänään juttu, jossa kerrottoiin, että Helsingin kaupunki on laatinut lihavuuden hoitoa ja ehkäisyä varten Sutjakka Stadi -toimenpideohjelman, jolla halutaan vähentää helsinkiläisten lihavuutta. Jutussa todettiin myös, että yli puolet Suomen aikuisista on ylipainoisia.

Kuulostaa hurjalta. Kaikki keinot ovat tervetulleita.

Päätöspäivä 13.5.2009

Keskiviikkona 13.5.2009 jatkoimme jälleen ohjaajakohtaisissa ryhmissä tutkimalla mm. palautekyselyn tuloksia. Päätösjuhlallisuudet alkoivat auditoriossa klo 11. Ohjelmassa oli puheita ja todistusten jakoa. Auditoriosta siirryimme kuohuvien ja kakkukahvien ääreen yläkerroksen tiloihin. Ympärillä näkyi runsaasti iloisia ja onnellisia kasvoja.

Matka huippukouluttajaksi jatkuu...saapa nähdä, mitä opiskelurintamalla seuraavaksi tapahtuu. Ainakin kesäkuun alussa on tulossa Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämä kahden päivän kurssi ratkaisukeskeiseen kehittämiseen liittyen. Ja pedagogisten opintojen aikana sosiaalipsykologia rupesi kiinnostamaan kovasti...

Päätösjakson lähipäivä 12.5.2009

Vespalaiset päättivät yhteisen taipaleen 12.-13.5.2009. Tiistaina 12.5. kokoonnuimme ohjaajakohtaisiin ryhmiin katsomaan edessä olevaa. Kehittämishankkeiden esittely aloitettiin hankeforumilla, johon oli poimittu useampia kiinnostavia verkkohankkeita. Muut hankkeet esittäytyivät iltapäivän rinnakkaisissa sessioissa, joista kukin pystyi valitsemaan itseään eniten puhuttelevan esityksen.